Olipa kerran - mitä satuhahmoja kaudelle 3

Ahmaisin tuossa kakkoskaudenkin heti ykkösen perään. Juoni meni melko eri suuntaan kuin ekalla kaudella, mutta juttu pysyi silti kasassa ja nautin tuottarista hirveästi (en tiedä onko Nelonen jo näyttänyt koko kakkostuottarin Suomessa, mutta jos ei ole niin nyt on melkoinen vaara spoilaantua päätösjaksosta). Anyway, kahden kauden aikana on nähty jos jonkunlaista satuhahmoa (Koukku <3), mutta minulla on vielä pitkä lista tyypeistä, kenen toivoisin ilmaantuvan mukaan kuvioihin.

Peter Pan: Koukun ensiesiintymisestä lähtien olen ollut varma, että Peter tulee jossain vaiheessa sekoittamaan pakkaa, ja kakkosen loppu antoi siitä lähes 100 % lupauksen. Hieman synkempi Pan-poju, joka metsästää pikku Henrya, tuokin ihan erilaisen mausteen sarjaan kuin mitä olin osannut odottaa. Peter Pan voi jopa olla Tamaran ja Gregin käskyttäjä, mistä sitä koskaan tietää.

Helinä-keiju: Jos Peter, niin sitten Helinäkin kaupan päälle! Mikä mahtava kaksikko, näen jo mielessäni kuinka he kahdestaan terrorisoivat Mikä-mikä-maata Kadonneet pojat kätyreinään. Ja vaikkei, niin keijuja ja keijupölyä ei koskaan voi olla liikaa.

Ariel: tätä toivetta on netti pullollaan, enkä minäkään panisi pahakseni pienen merenneidon näkymistä sarjassa. En tiedä onko nettihuhuilla perää, mutta monet veikkailevat Arielin olevan osa Mikä-mikä-maan merenneitojen parvea (voiko merenneidoista sanoa parvi niin kuin kaloista?).

Quasimodo: Jos pysytään vielä Disneyn versioimissa hahmoissa, niin Quasimodo jos kuka olisi tosi mielenkiintoinen veikko nähdä. Ulkomuotonsa ja taustansa valossa voisi kuulua kummalle puolelle tahansa, hyviin tai pahoihin, riippuen miten hänen tarinansa rakennettaisiin. Quasimodo voisi olla myös yksinäinen susi ja oma herransa kirkon kivipatsaitten kanssa, mitä mahdollisuuksia tässä hahmossa olisikaan!

Cruella de Vil: mahtava sekopääpahis on juuri se mitä sarjaan kaivattaisiin! Pongo on jo nähty, joten eiköhän oteta Cruellakin leikkiin mukaan. Cruella voisi olla myös itsenäinen toimija omilla päämäärillään varustettuna (kosto on toiminut tähän saakka, toimisi varmaan Cruellallakin), mutta hän voisi näennäisesti olla jonkun käskytettävä. Sivussa hän puuhailisi kaikkea muuta ja pilaisi muitten suunnitelmat vaikkei itsekään saavuta mitään. Miksen ole käsikirjoittamassa tätä sarjaa??

Tähkäpää: Disneyn Tähkäpää-versio oli hyvä tiettyyn pisteeseen saakka, mutta siitä puuttui jokin viimeinen silaus Disneyn taikaa (ehkä se johtui piirrosanimaation puutteesta, liputan edelleen sen puolesta). Joka tapauksessa Tähkäpäästä saisi monta erilaista toteutusta ja hahmo sopisi täydellisesti lumottuun maailmaan torneineen (en tykännyt, että sarjaan tuotiin sellaista porukkaa kuin Frankenstein, se ei sopinut taustatarinoitten tyyliin, toivottavasti jatkossa pitäydytään oikeissa satuhahmoissa). Jos prinsessahahmoja kaivataan lisää, Tähkäpää olisi helppo heittää kehään.

Pillipiipari: kehittelin jo mielessäni kohtausta, missä Storybrookelaiset keksivät keinon palata lumottuun maailmaansa. Pillipiipari löytäisi pillinsä Mr. Goldin puodista ja johdattaisi soitollaan väen maailmojen rajan yli. Vaikkei, niin taikapillille varmasti löytyisi käyttöä.

Saapasjalkakissa: Disney ei taida tätä omistaa, joten haave on aika kaukainen, mutta Shrek-leffoissa Kisu on loistohahmo ja siitäkin saisi mahtavan tarinan sarjaan, vaikka vain yhden jakson täytteeksi. Hahmoon voisi yhdistää vaikka seitsemän peninkulman saappaat, kannatan vahvasti mahdollisimman monen ikonisen taikaesineen tuomista sarjaan.

Pikku myy: tässä vedän nyt kotiin päin rankemmin kuin koskaan, mutta jos sarjaan aletaan vetelemään hahmoja ties mistä opuksista, niin kai yksi Muumi-hahmokin mahtuisi joukkoon? Pieni ja pippurinen Myy olisi täydellinen hämmentäjä kumpaankin suuntaan, ei vain pahiksille vaan myös omilleen, miten loistavaa viihdettä siitä saisi. No, tämä tuskin toteutuu missään universumissa, koska Muumit on kova juttu ainoastaan Suomessa, mutta ainahan voi toivoa.

Muita odotuksia kolmannelle tuotankokaudelle: haluan ehdottomasti tietää lisää Baelfiren Mikä-mikä-maa -visiitistä ja miten hän pääsi sieltä pois (oli muuten nerokasta heittää hänet sinne, koska muuten hän olisi ollut miljoona vuotta vanhempi kuin Emma, mutta koska hän ei kasva Mikä-mikä-maassa, juttu on täysin looginen). Mulan, Philip ja Ruusunen löysivät Neilin, eli heistä kaikessa todennäköisyydessä kuullaan vielä. Yksi mikä minua harmittaa on Punahilkan näyttelijän eli Meghan Ory lähtö, mutta hän on luvannut tulla vierailemaan, joten täysiä hyvästejä hyvälle hahmolle ei tarvitse jättää. Koukkua toivon ruutuun niin paljon kuin mahdollista <3

Olipa kerran (tarina tytöstä joka jälleen kerran jäi koukkuun)

Aloitin tämän katsomisen, koska sarjaa on kehuttu tosi paljon joka suunnasta. Ekan tuottarin jälkeen täytyy sanoa, etten pettynyt, vaan jäin täysin koukkuun ja katsoin kaikki 22 jaksoa kolmessa päivässä!

Disneyn piirrettyjen suurena fanina (ei ole montaa, mitä en olisi nähnyt, ja useimmat olen nähnyt enemmän kuin kerran) ja monet satukirjat läpi kolunneena minulle on tosi viihdyttävää nähdä, miten tutut hahmot on tuotu ruutuun. Odotan koko ajan, kuka seuraavaksi ilmaantuu mukaan. Kaikkiin ratkaisuihin en ole ihan tyytyväinen, mutta yleisesti ottaen kaikki satuhahmot on toteutettu hyvin ja joidenkin mukanaolo ja tarina ovat suorastaan nerokkaita (esim. miten Hassusta Hatuntekijästä tuli Hassu Hatuntekijä tai miten Bellen tarina on yhdistetty Tittelintuureen).

Pääjuoni on ihan mielenkiintoinen, jännä nähdä miten sitä viedään eteenpäin. Jenkeissä kolmas kausi alkamassa syksyllä, toivon että sarjassa on pidetty punainen lanka mukana eikä lähdetty sivuraiteille tai venytetty hyvää ideaa kuten usein käy. Ekan tuottarin päätösjakso oli aika kaksijakoinen, toisaalta hirveästi siirappisia elementtejä (kun kirous purkautui ja kaikki muistivat ketä olivat ja mm. Lumikki ja Prinssi Uljas olivat niin rakastuneita, niin rakastuneita) ja toisaalta taas paljon pahaenteistä, kuten se ihme violetti savu ja Reginan virnistely.

Näyttelijät on valittu huolella, ja tykkään etenkin Emmasta. Hänellä on samanlaista asennetta kuin yhdellä lempihahmoistani Teho-osastossa, nimittäin hoitaja Sam Taggartilla. Molemmat koviksia, mutta huolehtivat silti muista. Melkein toivoisin, että roolia esittäisi Samin näyttelijä Linda Cardellini, mutta kaikkea ei voi saada. Tykkään kuinka Emma on niin jalat maassa ja epäilee kirouksen olemassaoloa viimeiseen asti, kun taas Henry sepittää mielikuvituksellisia juttujaan jatkuvasti. Nautin kaksikon kohtauksista suuresti, vaikka Henryn näyttelijä ei mikään maailman lahjakkain olekaan. Emmassa on myös hienoa se, ettei hän pelkää Reginaa tai Mr. Goldia vaan asettuu rohkeasti vastustamaan heitä.

Regina/ Paha kuningatar on kanssa mahtava hahmo ja pahis, niin kihisyttävän ilkeä ja juonikas. Näyttelijälle kaikki kunnia, tekee ehkä parhaan roolisuorituksen koko sarjassa. Toinen hyvä hahmo on Tittelintuure aka Mr. Gold, joka välillä vaikuttaa olevan Reginan tossun alla, mutta toisinaan väläytellään mahdollisuutta että se olisikin hän, joka vetelee naruista kaiken takana. Narrimaisuus sopii hahmoon, jota kukaan ei tunnu arvostavan mutta jonka puoleen kaikki kääntyvät, kun tarvitsevat suurempia voimia ongelmiensa ratkaisuun. Tykkään, kuinka kaikille hahmoille on keksitty menneisyys, selitetty miten hahmo on päätynyt siihen pisteeseen missä on nyt. Reginaa kävi ihan sääliksi kun hänen tarinansa kerrottiin.

Muista hahmoista tykkäsin Rubysta eli Punahilkasta ja entisestä sheriffistäkin aloin melkein tykätä, mutta sitten hänet tapettiin pois saman tien. Olisin toivonut, että sheriffin ja Emman välille olisi kehittynyt jotain, mutta ei. Kaikki romantiikka muutenkin tuntui jäävän vain Lumikille/ Mary Margaretille ja Prinssi Uljaalle/Davidille, eikä niiden suhde innostanut minua pätkääkään.

Jossain vaiheessa minua ärsytti, kuinka jotkut hahmot tuntuivat niin väkisin mukaan vedetyiltä. Kirjoitetaan tälläinen juonikuvio, että saadaan lisää satuhahmoja mukaan. Tosin minusta oli hauskaa, että niitä oli niinkin paljon, mutta heidän merkityksensä jäi minimaaliseksi. Alkuun satumaailman tapahtumat tuntuivat olevan vain tosimaailman tapahtumien tukena, mutta tuottarin loppua kohden tarinat kiedottiin nerokkaasti yhteen järkeväksi kokonaisuudeksi. Olen vieläkin ihan wau-fiiliksissä, en malta odottaa että pääsen kakkostuottarin kimppuun!

Kelmien kerho

Katsoin tässä Kelmien kerhon (engl. Hustle) kaikki kahdeksan tuottaria läpi aika pikaisella tahdilla, mikä oli ehkä virhe. Herrasmieshuijareitten ovelia juonia on ihan viihdyttävää seurata, mutta jossain vaiheessa huijariporukan ylivertaisuus uhreihin ja poliisiin nähden alkaa vain ärsyttää. Niin riemastuttavia kuin joukon vedätykset ovatkin, ainaiset onnistumiset lähinnä saavat pyörittelemään silmiä. Totaalinen epäonnistuminen jossain jaksossa olisi ollut tervetullutta vaihtelua.

Jatkuvaa onnistumisvirtaakin enemmän minua nyppii joukkion ihmissuhteiden olemattomuus. Kellään ei ole sukulaisia, aviopuolisoita tai edes seurustelukumppaneita, kaikki elävät ja hengittävät vain ja ainoastaan huijariporukalleen. Ensimmäisillä tuotantokausilla pientä jännitettä rakennettiin Mickeyn, Dannyn ja Stacyn välille, mutta mitään ei tapahtunut. Uskoin ja toivoin, että kun Danny ja Stacy poistuivat sarjasta (tiesin sen etukäteen), siinä olisi joku ratkaisu näytetty, mutta kun ei niin ei. Tilalle tuli sisarukset Emma ja Sean, ja Mickeyllä oli kipinää Emman kanssa. Sitä aina välillä nostettiin hetkellisesti esiin, ja toivoin tosissani että viimeistään sarjan päätösjaksossa heidän välillään tapahtuisi oikeasti jotain.

Ja päätösjakso! Kuinka pettynyt olin siihen. Stacy tosin teki paluun, mutta millaisena: näyttelijä oli varmasti käynyt kasvojenkohotuksessa ja näytti nyt tosi luonnottomalta, ihan teki pahaa katsoa. Dannyn paluu olikin paljon miellyttävämpi, en osannut odottaa sitä. Tosin Emma ja Mickey eivät edenneet mihinkään, eikä muutenkaan päästy oikein puusta pitkään. Miten turhauttavaa!

Euroviisujen toinen semifinaali

Koska ensimmäisen semifinaalin jatkoonpääsijät osuivat niin hyvin (7/10!!), veikkaan loputkin finalistit. Lopullista voittajaa en uskalla arvailla, koska se voi tänä vuonna kääntyä melkein mihin suuntaan vain, ei ole yhtä selkeää ennakkosuosikkia, vaan kortit on aika hajallaan.

Azerbaijan: hieno biisi eikä laulajakaan mikään huono ole, aika epä-itäeurooppalainen mutta sanoisin jatkopaikan olevan melkoisen varma.

Suomi: vähän pitää vetää kotiinpäin, mutta kyllä Suomen pitäisi tämä nyt hoitaa. Biisi ja esitys erottuu ja toivottavasti vetoaa äänestäjiin. Joko mennään liput liehuen finaaliin tai flopataan täysin.

Armenia: Tämäkin on siinä rajalla että floppaako täysin vai meneekö pitkälle. Biisin tunnelma voi kerätä ääniä, vaikkei ihan nousekaan sellaiselle tasolle mitä toivoisi.

Norja: vahvatunnelmainen ja moderni biisi. Ainoana heikkoutena saattaa olla laulaja, mutta toivottavasti pystyy vetämään biisin sen vaatimalla tavalla. Pohjoismaat edustavat vahvasti finaalissa, luotan siihen.

Latvia: ensimmäisenä esiintyjänä voi unohtua, mutta jos äänestäjät kaipaavat hauskuutta ja hyvää fiilistä, tässä sitä olisi. Saattaa jäädä vähän laimeaksi, mutta suurella varauksella veikkaan finaaliin.

Bulgaria: on rumpua ja jotain puhallinsoitinta (onko se säkkipilli vai joku muu, musiikillinen tuntemukseni ei ole niin vahvaa), kertsin hokema jää mieleen. Vahva finalistiehdokas.

Kreikka: hyvin erilainen biisi kuin mitä Kreikalta on totuttu näkemään (missä on lyhyissä hameissa keikkuvat tytöt tai ylävartalo paljaana laulavat pojat?), kiltit, viikset ja kertsin hokema ("Alcohol is free") voi kerätä paljonkin ääniä + Kreikka on perinteisesti vahva viisumaa muutenkin.

Unkari: Erottautuu perinteisistä balladeista ja eurodance-tykityksestä, mitä viisut yleensä pursuavat. Laulajan ääni on suloinen, melkein toivon finaalipaikkaa tälle.

Romania: tätä vain jää toljottamaan suu auki, varmasti jää mieleen. Pop-ooppera-sekoitus voi karkottaa äänestäjät, mutta todennäköisesti kerää huumoriääniä. En tiedä onko tämä millään asteikolla kuunneltava biisi, mutta tälläisillä usein on päästy pitkälle.

Sveitsi: ihan tarttuva rallatus, ja se vanha pappa on kanssa ihan symppis. Nähtäväksi jää kuinka hyvin ihmiset jaksavat tätä vai tuleeko korvista jo biisin puolessa välissä. Sanoisin kuitenkin, että nousee massasta finalistiksi.

Euroviisujen ensimmäinen semifinaali

Koska tänään alkaa viisuhuuma toden teolla, pistän oman veikkaukseni jatkoonpääsijöistä.

Slovenia: moderni ja tarttuva, luultavasti vetoaa viisukatsojiin. Tiedä sitten millainen liveveto on, se ratkaisee paljon mutta uskoisin Slovenian olevan aika heittämällä finaalissa.

Irlanti: kivannäköinen poika laulaa kivasti, tämäkin aika tarttuva ja moderni. Näillä on usein menty finaaliin ja pärjätty hyvin, tosi todennäköinen finalisti.

Moldova: ei hajuakaan mitä biisissä lauletaan, mutta kertosäkeessä on minusta sellaista vetoavuutta, jolla voitaisiin mennä pitkälle. Sanoisin, että kyllä tämä tarpeeksi ääniä saa.

Ukraina: Ukraina panostaa viisuihin yleensä aika voimalla, eikä tämä ole poikkeus. Finaaliin menee, vaikka biisi ei ihan hirveän omaperäinen olekaan. Taustabiitti kyllä imaisee, vaikka biisi vähän junnaakin.

Tanska: ehkä henkilökohtainen suosikkini ja yksi ennakkosuosikeista. Pillipiipari on ihana, tämän uskaltaisin veikata kärkipäähän ihan finaalissakin.

Montenegro: dubstep raikaa, joku saattaisi sano tätä tosi huonoksi, mutta luulempa että tämäkin kerää tarvittavat äänet finaalia varten.

Liettua: laulajan kulmakarvat, tarvitseeko muuta sanoa. Biisi ei ole kummoinen, mutta saa huumoriääniä ja menee niillä jatkoon.

Belgia: tämä kilpailee ehkä Irlannin kanssa samoista äänestäjistä, tässäkin söpö poika laulaa rakkaudesta. Mielestäni kuitenkin häviää Irlannille, mutta pääsee kuitenkin finaaliin.

Serbia: biisissä on hyvä meininki, vaikka lavaesiintyminen saattaa jäädä aika köyhäksi. Kertsin rallatus voi kalastaa ääniä, vaikka mahdollisuudet on myös täydelliseen floppiin. Toivon kuitenkin jatkopaikkaa, koska suuri osa biiseistä on tänä vuonna sellaisia, jotka eivät jää mieleen ollenkaan.

Venäjä: biisi on tosi lälly ja mitäänsanomaton, mutta Venäjä on päässyt jatkoon huomattavasti karmaisevammillakin esityksillä, siitä syystä pääsee listalle, vaikka putoaminen ei haittaisi kyllä yhtään.

The Mentalist: Seven Suspects

In season finale we were given seven names, who Jane thinks could be Red John. I'm gonna tell my opinion about each of the suspects, but my memories of all of them are not complete or 100% trustworthy, so I may forget some important points and facts.

Brett Styles: was one of my first guesses for RJ when I started to speculate, who of the shown characters could be Red John. That's what I think ruins it: it's too obvious. Everything else is in order; Styles is old enough, witty enough and devious enough to be Red John.

Gale Bertram: was a suspect once before, but "dodged the bullet" when O'Laughlin emerged as RJ's man. For me Bertram doesn't seem as cold and crafty as I imagine RJ would be. I don't think RJ works at the CBI, and as a head of the CBI, so many minions he's had inside the CBI.

Raymond Haffner: he's quite smart, but maybe not smart enough for Jane. He also seems almost kind when Jane doesn't irritate him or he doesn't compete with Jane and the team.

Reede Smith: this one was very surprising and interesting. We know that Red John has at least a friend inside the FBI, but could RJ himself have a footing there? I don't know if Smith is old or clever enough to be Red John and he's been very minimal character, so him being RJ would be quite unsatisfying solution.

Bob Kirkland: he's got something going on and he's been an upfront character in this season. He's absolutely  smart and mean enough to be RJ and a lot of things speak for it. He stole Jane's notes and killed Jason Lennon, who apparently was in contact with Red John. Having read Jane's notes he would know his suspects and could have predicted them for the Lorelai-video (but did Lorelai die before he stole the notes? if she did, then that theory is useless). He might be he best fit for Red John at the moment, but he also might be too obvious choice.

Sheriff Thomas McAllister: my first reaction to this name was: who the hell is he?? We've seen him in only one episode, where Jane fooled him six times in a row at rock-paper-scissors. In my opinion he's too random to really be Red John, the producers couldn't possibly do it.

Brett Partridge: he's quite young, but he sure is freekish enough to be Red John. He's also smart and works as a forensics tech, which could be a suitable job for a serial killer who enjoys watching his victims bleed to death. Conveniently he appeared in the season finale, and again I'm thinking: too obvious? But the more I think about it the more I see him as a possible Red John.

Honestly I was a little disappointed with the list and the whole finale. All suspects seem kind of lame choices, I would hope that none of them is Red John. I don't think it's Jane himself either but I hope it would be some remarkable character from Jane's past, like his father or so. It's probably not, because if I'm not completely wrong, RJ had killed many people before Jane's family and it became personal between the two them because Jane made it personal by joining the CBI. Anyway I think the producers should have handled the plot differently, now it has become a little stale and unthrilling.

Mentalist: ratkaisujen aika

En yleensä tykkää poliisisarjoista, mutta Mentalist on sen verran epätavallinen poliisisarja, että sitä jaksaa seurata. Parasta sarjassa omasta mielestäni on henkilöt. Ehdoton suosikkini on Lisbon! On hulvatonta seurata Lisbonin ja Janen välisiä kohtauksia. Lisbon on mainio pomon roolissa ja hymähtelen välillä ääneen, kun Lisbon raivoaa Janelle. Toisin kuin monet sarjan fanit, en välttämättä parittaisi Janea ja Lisbonia, vaikka he välillä ovatkin kuin vanha aviopari.

Jane oli alkuun myös hauska, mutta minua on pikkuhiljaa alkanut nyppimään, kuinka Jane on aina oikeassa. Hirveän hyvän kuvan saa Jenkkien poliisista, kun "oikeat" poliisit ovat heittämässä täysin väärää tyyppiä vankilaan mutta Jane pyöräyttää joka jakson lopussa jonkun nerokkaan huijauksen, joka paljastaa oikean tappajan. Olisi äärimmäisen kiva nähdä jossain jaksossa Lisbonin ja kumppaneittenkin välillä onnistuvan ja Janen olevan väärässä.

Ykköskausi oli hyvä ensimmäinen tuottari, kakkoskaudesta en tykännyt (lähinnä koska Bosco ärsytti minua aivan suunnattomasti), kolmosessa ja nelosessa Jane ja Lisbon olivat parhaimmillaan, mutta nyt vitoskausi on taas ollut aika laimea. Janen tulo CBI:hin oli mielenkiintoinen jakso, mutta muuten jaksot ovat olleet aika tyhjänpäiväisiä. Jokainen tuotantokausi on päättynyt johonkin cligghangeriin, jota puidaan seuraavan tuottarin avausjaksossa, sitten on 20 välijaksoa ja tuotantokauden päätösjaksossa taas rytisee.

Juuri tuo välijaksojen määrä alkaa tulla korvista. Nyt mennään kumminkin jo vitostuottaria, eikä sarjan pääpahiksesta ole tiedossa juuri mitään. Luulin edellisen tuottarin lopussa, että nyt vyyhti alkaisi selviämään, kun Lorelai paljasti Janelle, että tämä on tavannut Red Johnin, mutta ei. Sarja jatkuu vielä kuudennelle tuotantokaudelle, mutta sen enempää en ehkä edes haluaisi, ettei koko homma väljähdä. Nyt viidennellä tuotantokaudella voisi selvitä jotain todella ratkaisevaa, ja kuudes olisi sitten tiukkaa kamppailua RJ:n nappaamiseksi.